Mutta voisiko tämän tehdä toisinkin?

Voisiko samaan aikaan haluta jakaa elämäntapaansa, tekemisiään ja ajatuksiaan, ilman että jahtaa menestystä, suosiota ja statusta?

Tämä kysymys pyöri, ja pyörii edelleen mielessäni.

Kunnianhimoinen. Siinä termi, jolla kuvasin itseäni monia vuosia, ja se piti täysin paikkaansa. Minä olin valmis seisomaan vaikka päälläni, jos se olisi tuonut statuksen. Annoin työnantajien hyötyä erikoisosaamisestani samaan hintaan, jonka he olisivat maksaneet minulle ilman tuota osaamistakin. Sanoin kyllä kaikelle, jossa näin pienenkin mahdollisuuden luoda suhteita, saada jalkaa oven väliin tai päästä näkyville. Käytin kaikki keinot minulle nepsynä kuuluvaa palkkatukea myöten, jotta pääsisin tavoitteisiini.

Ja siis pääsin. Pääsin sellaisen uran alkuun josta olin haaveillut. Pääsin tekemään, näkymään ja loistamaan. Pääsin -en nyt mittavaan, mutta elämäni parhaaseen palkkaluokkaan. Sellaiseen joka maksoi kulut ja jolla käytiin ravintoloissa, elokuvissa, ostettiin tavaroita. Töitäni on edelleen julkisesti nähtävillä ja saan niistä paljon hyvää palautetta.

Jokin tökki. Kokoajan oli olo, että pitäisi olla enemmän. Pitäisi näkyä enemmän, olla tärkeämpi, olla suositumpi. Minulla oli (ja on edelleen) valtava palo muuttaa maailmaa ja minua turhautti, että en päässyt tarpeeksi vaikuttavaan paikkaan.

Burnout. Urani neljäs uupumisjakso oli aivan nurkan takana. Se käynnisti tapahtumasarjan, joka kulminoitui tänä keväänä siihen, että yhtäkkiä tiesin etten halua mitään siitä, mitä jahtasin ennen. Paitsi, maailmaa haluan edelleen muuttaa paremmaksi. Se ei ole muuttunut.

Ongelman ajatteluuni loi paitsi haluni vaikuttaa siihen millaista maailmaa rakennamme, myös suuri rakkauteni tarinoiden kertomiseen. Minä aloin voida kevään mittaan koko ajan paremmin, elämäni on nyt paremmassa hallinnassa kuin se koskaan on ollut ja silti teen tällä hetkellä enemmän, kuin koskaan ennen. Haluan kertoa sitä tarinaa, mutta ilman painetta seuraajista, lukijoista, tai siitä mihin se voisi johtaa. Minä haluan vain dokumentoida. Dokumentoida elämääni. Jos siitä joku sellainen ihminen, jonka hiljain näin somessa; nainen, joka pää painuksissa, apeana harmitteli ettei koskaan saanut sitä uraa ja menestystä jonka kuvitteli saavansa, saa uuden näkökulman ja levollisuutta, niin hyvä. Minä näin siinä naisessa kaikki omat, vanhat pelkoni. Olen äärimmäisen helpottunut, etten pelkää enää menestyksen puutetta.

Jos eksyit tänne, niin se on minulle bonusta. Toivottavasti sivuistani on sinulle hyötyä.