Kirjoitan teille tarinan perheestä. Tarina on kuvitteellinen, mutta perustuu aitoihin ihmisiin, aitoon elämäntilanteeseen. Tähän alkuun kirjoitan syvästi inhoamani disclaimerit, koska käydessäni keskustelua olen huomannut useimpien muttakun -väitteiden perustuvan näihin seikkoihin.
Disclaimerit:
– Laskelmaan on käytetty aitoa Tampereella maksettavaa ja hyvin edullista vuokraa kauempana keskustasta.
– Vuokra on hyväksytty täysimääräisenä, koska toisella aikuisella on vuoroviikoin perheen kanssa asuva lapsi. Näin on myös aidossa tilanteessa.
– Ansiotulot ovat täysin mahdolliset, isolla työllisyysalalla maksettavat. Aikuinen ei ole korkeiden tuntien vuoksi oikeutettu soviteltuun päivärahaan. Toisen aikuisen työttömyysturva on kelan maksama työmarkkinatuki.
– Olen pyöristänyt kaikki tulot hiukan ylöspäin seuraavaan kokonaiseen euroon (eli todellisuudessa tuki olisi ihan inasen isompi). Poikkeuksena tästä asumistuki, joka on suoraan kelan laskurista.
– En ole huomioinut muttakun-tuloja, enkä muttakun-menoja. Eli elatusapu isommasta lapsesta on minimi, pienemmän lapsen vanhemmat ovat keskenään sopineet että 50/50 -tilanteessa kumpikaan ei maksa toiselle mitään eli elatusmaksua ei ole menona, eikä perheellä ole ns. ylimääräisiä huomioitavia menoja kuten lääkityksiä, terveyskeskusmaksuja, iltapäiväkerho- tai päivähoitomaksuja tai mitään muitakaan tukea korottavia menoja. Menoina on perusosat, vuokra, sähkö- ja sähkönsiirtomaksu sekä vesimaksut. Eli olen pyrkinyt siihen että tuen määrä pysyy aivan pakkovälttämättömien menojen määrittämänä ilman mitään ”ylimääräistä.” Vuokra, vesi ja sähkö lienevät kutakuinkin kaikkien mielestä ihan minimi.
– Olen käyttänyt sekä asumistuen että toimeentulotuen arviointiin kelan omaa laskuria. Summat ovat siis suoraan kelalta.
– Käytännöt ovat aitoja kelan käytäntöjä.
Perheessä on neljä jäsentä. Kaksi aikuista, yksi kirjoilla oleva 10-17 vuotias sekä yksi vuoroviikoin asuva, mutta toisen vanhemman luona kirjoilla oleva alle 10-vuotias koululainen.
Toinen vanhemmista on osa-aikatöissä 30h/viikko. Tämä tuntimäärä ei enää oikeuta työttömyysturvaan. Toinen aikuinen on pitkän määräaikaisuuden loppumisen vuoksi joutunut työttömäksi. Säästöjä tai omaisuutta ei ole, ja perhe on jo toisen aikuisen jäätyä työttömäksi elättänyt itsensä parin kuukauden ajan ilman tukea loppupalkan turvin. Nyt sekin on kuitenkin loppu ja perhe elää ilmoitettujen tulojen varassa.
Perheen hakiessa perustoimeentulotukea tuloina huomioidaan
Ansiotyötulot arvioidaan olevan 1300€, maksupäivä 15. alkanutta kuuta.
Työttömyysturva 655€
Asumistuki 124,95€
Lapsilisä 95€
Elatusapu 198€
Menoina huomioidaan
Perusosat, 3 kokonaista ja etälapsen osalta puolikas.
Vuokra 885€
Vesi 3hlö yht 72€
Sähkö- ja sähkönsiirtolaskut yht. 60€
Tuki olisi 302,92 euroa
MUTTA. Kyseessä on ensimmäinen hakemus, joten Kela huomioi säästönä/talletuksena kaiken, mitä perheen tilillä on ollut edellisen kuun viimeisenä päivänä. Tilillä on ollut 700 euroa palkkaa, sillä työssäkäyvän palkka maksetaan kuun 15. päivä, sekä lapsilisästä jonka maksupäivä on 26. päivä, 50 euroa. Perheelle siis lasketaan 750 euroa säästöjä joita heillä ei todellisuudessa ole.
Perhe yrittää valittaa, sillä vuokran maksu on kuun 7. päivä, ja muutenkin tuntuu hurjalta että palkka tulisi kuluttaa kahdessa viikossa, ja lapsilisä neljässä päivässä, jotta saisi tuen lasketuksi tosiasiallisten tulojen mukaan. Kela ei sovella palkan arviointia palkkoihin jotka maksetaan kuun viimeinen päivä, ja kuun 1. päivä palkkansa saava voi jaksottaa palkkansa neljälle viikolle ennenkuin tilin tulee olla tyhjä jotta palkkaa ei huomioida.
Perheelle syntyy täten ylijäämää 447,08 euroa. Tämä vyöryy seuraavankin kuun hakemukseen, jolloin perhe jää ilman tukea. Kolmannessa hakemuksessa ei enää 144,16 euron ylijäämää huomioida, mutta perhe on joutunut elämään kahden kuukauden ajan tosiasiallisesti reilun 600 euron vajeella. Jokainen miettiköön kohdallaan, ottaako summan ruoasta, vuokrasta vai laskuista pois.
Kolmas hakemus on jo alijäämäinen. Kela kuitenkin arvioi työtä tekevän tulot edellisten kuukausien perusteella 1200 euroon, vaikka heille kerrotaan tuntien tuntuvasti vähentyneen. Todellinen palkka on 1000€. Sopimustuntien korkeuden takia oikeutta työttömyysturvaan ei edelleenkään ole. Lisäksi kela noudattaa uutta käytäntöä, jossa vuokran osuus toimeentulotuesta maksetaan vuokranantajalle, sillä perhe on aikoinaan asuntoon muuttaessaan saanut Kelalta maksusitoumuksen takuuvuokraan. Koko tuki, 402,92 euroa maksetaan vuokranantajalle. Vuokraa jää vielä maksettavaksi asumistuen jälkeen 357,13 sekä vesimaksujen osuus 72 euroa.
Perhe päättää maksaa ensisijaisesti vuokran pois, sillä vuokranmaksupäivä lähestyy eikä toimeentulotuen korjaus ehdi vuokranantajalle ajoissa. Perhe myös kokee, että silloin he voivat olla varmoja siitä, että vuokra on kokonaisuudessaan maksettu, eikä vuokravelkaa ja viivästyskorkoja pääse syntymään. Kela ei huomioi viivästyskuluja edes silloin kun maksun viivästyminen johtuu kelan virheestä.
Perhe toimittaa kelaan kuitin maksetusta vuokrasta, mutta kela maksaa silti korjatut 200 euroa vuokranantajalle, sillä heidän käytäntönsä mukaan näin pitää toimia. Kela ohjeistaa perhettä neuvottelemaan vuokranantajan kanssa liikamaksun palautuksesta.
Vuokranantaja voi joko
– Palauttaa liikaa maksetun osan, perhe saa vihdoin muutaman päivän päästä perusturvansa tilille.
– Siirtää liikamaksun seuraavan kuun vuokraan, jolloin perhe elää jälleen yhden kuukauden miinuksella.
Onko tämä kohtuullista?
Lisäksi pieni spekulaatio. Tämä on toistaiseksi omaa mutua, mutta olen kysynyt kirjallisesti kelalta, onko tällainen tilanne mahdollinen:
– Vuokranantaja palauttaa 200 euroa, mutta maksu venyy seuraavan kuun puolelle. Kela huomioi tämän 200 euroa perheelle tuloina seuraavassa päätöksessä, rinnastaen sen avustuksiin tai talletuksiin.
Saa nähdä, mikä viimeiseen on kanta. Näin nykysuomessa voi kuitenkin viimesijaisen perusturvan laskentaprosessilla saada heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ahdinkoon, vaikka tarkoitus perusturvalla on kannatella, kun sitä todella tarvitsee.
Toimeentulotuen ongelmalliset käsittelykäytännöt
•